Suomelle hyvä terveydenhuollon tietojärjestelmä halvalla

Tilanne tänään

Pitkään on käyty keskustelua Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmien tilasta. Keskustelu on vain kiihtynyt viimeisen vuoden aikana. Kriittisiä kommentteja on kuultu jo paljonkin. Tässä kannan minäkin korteni yhteiseen kekoon.

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat ajan mittaan – varsin pitkän ajan kuluessa – enemmänkin sattumalta muotoutuneet sellaisiksi kuin ne nyt ovat, kuin että niiden ympärillä olisi joku systemaattinen kokonaissuunnitelma tai näkemys. Tämä koskee itse asiassa monta muutakin toimialaa sekä julkisella että yksityisellä puolella. Julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoille on muotoutunut muutama iso toimija, jotka hallitsevat alaa Suomessa. Näiden toimijoiden varsin vanhat ja osittain tästäkin syystä jäykät ja raskaat tietojärjestelmät hallitsevat markkinaa. Näyttää siltä, että nämä markkinajohtajat ovat varsin haluttomia tekemään isoja muutoksia, sillä nämä tämänhetkiset ratkaisut takaavat näille varsin vakaan ja muhkean kassavirran ja voitot. Toisaalta uudistaminen vaatisi investointeja ja sisältäisi huomattavia riskejä. Tässä yhteydessä kuvaan astuu myös konsortio, jonka nimi on HL7. Tämä on amerikkalaisen organisaation: Health Level Seven International
(3300 Washtenaw Avenue, Suite 227, Ann Arbor, MI 48104) johtama maailmanlaajuinen yhteenliittymä. Liittymän  HL7:n 2300 + jäseninä ovat noin 500 yrityksen jäsentä, jotka edustavat yli 90% tietojärjestelmien toimittajista  terveydenhoidossa. Tällä organisaatiolla on liiketoimintamallin kaltainen RIM ( Reference Information Model). En aivan tarkkaan tiedä minkä metodologian mukainen tämä malli on, mutta se näyttää vanhalta ER- tietomallilta. Malli on todella huono eikä ainakaan edistä operatiivisen ohjausjärjestelmän rakentamista. Se ei myöskään ole liiketoiminnan oliomallinnuksen mukainen malli.

Minulla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon Suomen terveydenhuollon nykyiset tietojärjestelmät nojaavat mihinkään standardeihin, mutta ammatillinen arvaukseni on, että ei paljoakaan. Toisaalta onko sellaisia varteenotettavia edes olemassa?

Soraääniä koko tämän toiminnan tiimoilta on kuulunut paljonkin. Viimeksi Valtiontalouden Tarkastusviraston kitkerät lausunnot siitä, että tähän on (taas) hukattu 500 miljoonaa euroa saamatta aikaan mitään merkittävää

Minun vaihtoehtoni

Olen erilaisista sattumista johtuen tehnyt oman terveydenhuollon oliomallin ja sen pohjalta mahdollisen etenemispolun tehokkaaseen, halpaan, hajakeskitettyyn ja korkealaatuiseen terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuteen.

Seuraava luokkakaavio kuvaa tämänhetkistä käsitystäni kohdealueesta:

Mallissa on 22 luokkaa ja näiden välisiä assosiaatioita on 39. Näiden lisäksi kaaviossa on kaksi periytyvyyttä. Tämä malli on laadittu kuvaamaan tyypillistä terveyskeskustoimintaa. Tämän mallin olen laatinut minä ja sen tekemisessä olen vain vähän keskustellut terveydenhuollon  työntekijöiden kanssa. Siinä suhteessa tämä malli on laadittu kaikkien ohjeiden ja hyvien suositusten vastaisesti. Puolustuksekseni voin sanoa, että olen seurannut hyvin läheltä terveyskeskuslääkärin ja sittemmin terveysaseman yleislääkärin arjen toimintaa.  Mallia tulee tarkastella kuitenkin karkeana toimialaa koskevana luonnoksena. Malli kattaa pienin muunnoksin myös sairaalan osastotoiminnan. Näin ollen mallia voidaan pitää karkeana koko Suomen terveydenhuoltoa kattavana mallina. Tämä on siis HL7 RIM- mallista poiketen kyseisen liiketoiminnan abstrakti oliomalli ja näin ollen kuvaa kohdealueen rakenteiden lisäksi tähän liittyvän operatiivisen ohjauksen liiketoiminnan.

Tästä näytteenä olkoon seuraava Kalle Kehvelin angiinan tutkimusta ja hoitoa kuvaava olioiden yhteistoimintakaavio . (Tästä maallikko saa paremman käsityksen katsomalla tähän liittyvän PowerPoint –animaation  http://www.slideshare.net/jukkatamminen/terveydenhuolto-ja-esim )

Esittämäni oliomalli (kts: http://fi.wikipedia.org/wiki/Oliomalli) siis kuvaa varsin kattavasti terveydenhuollon operatiiviseen ohjaukseen ja logistiikkaan liittyvät todellisuuden tapahtumien vastineet tietojärjestelmässä. Kun tietojärjestelmä tehdään räätälöidysti noudattaen loogista 3-kerrosarkkitehtuuria, (kts. blogini:  http://jukkatamminen.wordpress.com/)niin saadaan edullisesti tehokas ja laadultaan maksimaalinen sovellusjoukko, jonka ytimessä on em. mallin toteutus.

Järjestelmäkokonaisuuden toteutus ja kustannukset.

Tämän ytimen toteutuksen kokonaiskustannukset, kun se toteutetaan tästä suoraviivaisesti Javalla, ovat todella vaatimattomat. Mallista toki tässä vaiheessa puutuu suurin osa luokkien vapaista ominaisuuksista (attribuuteista), mutta käsitteet (luokat) ja näiden väliset yhteydet (assosiaatiot) ovat suurelta osin jo tässä.

Kun tämä malli generoidaan Java- koodiksi ja siihen vielä kirjoitetaan tässä näkyvien palvelunimien sisältö, on tämän hinta korkeitaan noin yksi kuukausi työtä eli noin 15 000 € luokkaa. Tämä on siis vain osa ytimen lopullisista kustannuksista, mutta antaa asiatuntijalle käsitystä ytimen kustannusten kertaluokasta.

Tähän liittyvä sovellusrypäs sisältää esimerkiksi seuraavia sovelluksia:

• Ajanvaraus

–        Hallinnoidaan vastaanottoaikoja

–        Lisätään, muutetaan ja poistetaan

–        Hallinnoidaan lääkärien läsnäoloaikoja

–

• Vastaanottojärjestelmä

–        Hallinnoidaan potilaan statustietoja

–        Hallinnoidaan potilaan oire/löydöstietoja

–        Hallinnoidaan potilaan tautitietoja

–        Hallinnoidaan potilaan lääkitystietoja ja reseptejä

–        Hallinnoidaan potilaan tutkimuskäyntejä ja tuloksia

–

• Laboratoriojärjestelmä

–        Hallinnoidaan tutkimuskäyntejä

–        Talletetaan ja käsitellään tutkimustietoja

• Työntekijöiden työajan suunnittelu- ja seirantajärjestelmä
• Laskutusjärjestelmä
• Yhteysrajapinnat vastaaviin järjestelmiin

Tämä kolmikerrosmallin perustuva räätälöity ratkaisu antaisi mahdollisuuden käyttää yllä olevan mallin täydennettyä versiota eri sovellustoteutusten standardina rajapintana ulkopuolisille yhteistyötahoille. Nämä luokat, niiden assosiaatiota pitkin tapahtuva navigaatio ja joukko keskeisimpiä palveluita mahdollistaisivat vahvasti yhteen sovitettavan kokonaisuuden valtakunnan tasolla ja loisi samalla hyvän mahdollisuuden ydintietojen keskitettyyn tallennukseen. Tässä toisena varteenotettavana ja itse asiassa houkuttelevampana vaihtoehtona onkin hajakeskitetty talletus sekä keskitetty indeksi, joka mahdollistaisi tietojen nopean hakemisen indeksitiedon perusteella.

Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

Tällä hetkellä näyttää siltä, että voimakkaiden vaikuttajien kapeat omat intressit ajavat tätä huomattavasti enemmän kuin yhteinen etu. Mikäli nykyisiä valtarakenteita vaalitaan ja pönkitetään, kustannukset yhteiskunnalle tulevat olemaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä huomattavan paljon suuremman kuin olisi suotavaa tai tarpeen. Onnettomin vaihtoehto on sellainen – jollaisia huhuja on kantautunut korviini – että yritetään hoitaa pahaa yhteensopimattomuusongelmaa sillä, että kaikki julkiset toimijat pakotetaan hankkimaan sama järjestelmä. Tämähän tarkoittaisi yhden (lähes arvalla valitun) toimittajan nostamista kiistattomaan monopoliasemaan. Tästä vuorenvarmasti seuraa teknisen kehityksen täydellinen pysähtyminen ja raaka rahastus. Tällaiset julkiset hankinnat tulee aina jättää avoimeksi jatkuvalle kilpailulle ja näin turvataan tekninen kehitys. Tämä edellyttää onnistuakseen kuitenkin kahta asiaa: 1) kovaa teknistä osaamista ja tietämystä hankkivissa organisaatioissa ja 2) näiden asiantuntijoiden todellista riippumattomuutta kaikista toimitusketjun intressiryhmistä.