Skip to content

Suomi mukaan älykonekehitykseen!

Touko 17, 2012

Siis edelleen kyse on siitä, että tämän hetken ”tieto”koneet eivät ole eivätkä tule koskaan olemaan nimensä veroisia.

Nämä von Neumann koneet, on yksinkertainen ”nelilaskin” ja vaikka ajan saatossa näilläkin on tehty näyttäviä temppuja, ne eivät tätä tosiasiaa muuta mihinkää.

Kun taas halutaan aikaansaada tekoälyä, pitää koneen arkkitehtuuri perusteellisesti muuttaa. Näin syntyvissä uusissa koneissa ei sitten olekaan mitään yhteistä edellisten kanssa. Jotta voidaan aikaansaada oppivia koneita, joka taas on tekoälyn ehdoton edellytys, on näiden rakenteen tavalla tai toisella jäljiteltävä aivojen rakennetta.

Kun tarkastelen tilannetta maailmalla, teen seuraavia johtopäätöksiä.

IBM:llä on piilaaksossa (IBM Almadenissa) meneillään SyNAPSE- ( Systems of Neuromorphic Adaptive Plastic Scalable Electronics ) hanke. Tätä tutkimus- ja kehittämistyötä vetää Dharmendra Modha. Yhdysvaltain hallitus on rahoittanut hanketta 21 milj. USD:llä Yhteistyökumppaneina IBM:lä ovat Columbian, Cornellin, Californian ja Wisconsin-Madisonin yliopistot.

Stanfordin ylipoistossa toimii Brains in Silicon Lab. Tätä tutkimusta vetää Kwabena Boahen is an Associate Professor in the Bioengineering Department at Stanford University.

Tästä kaikesta voi helposti päätellä, että hanketta pidetään erityisen tärkeänä Yhdysvalloissa. Näissä hankkeissa siis ollaan yksinkertaisesti toteuttamassa piiriteknologian avulla uutta ”älykonetta”, joka muistuttaa toiminnallisesti mahdollisimman paljon aivoja. Tämä merkitsee tietokoneteknologiassa täydellistä epäjatkuvuuskohtaa. Näin se tietotaito, joka on hankittu perinteisten tietokoneiden parissa ei enää päde tällä alueella. Näitä koneita ei enää ”ohjelmoida” sanan perinteisessä merkityksessä vaan näitä koneita ”opetetaan”.

Edellä mainitut tutkijat ovat esitelleen tuloksiaan kansainvälisissä konferensseissa, sellaisissa kuten ASYNC 2012 (asynchronous design) tai DAC 2011 (The Design Automation Conference ). Konferenssit eivät siis ole mitenkään suoraan keskittyneet älykoneteknologiaan vaan paremminkin sivuavat sitä. Vastaavia tämän tason ja näin selvästi suuntautuneita tutkimus/kehityshankkeita en ole muualta maailmasta löytänyt.

Saataisi aavistella, että Yhdysvaltin hallitus haluaa rajoittaa yksityiskohtaisen tiedon jakamista tästä aiheesta strategisista syistä. Tämä merkitsee silloin sitä, että tältä alueelta odotetaan merkittäviä läpimurtoja, joiden seurauksena syntyy mullistavaa teknologiaa.

Kuten Modha DAC- tapahtuman esityksessään toteaa, että tässä tarvitaan sekä alemman neuronitason tutkimusta, mutta myös samanaikaisesti aivojen kokonaisrakenteen ja työnjaon ymmärtämistä. Onkin oletettavaa, nämä osiot etenevät käsi kädessä ja molempien pitää edistyä toista tukien koska näitä asioita ei voi selittää tai ymmärtää toisistaan erotettuna. Näin voisikin arvata, että lopulta aivojenkin toiminnan tutkimus tulee etenemään näiden laitteiden kehityksen myötä.

On mielestäni yllättävää, etten ainakaan minä ole löytänyt Suomesta ketään, joka ilmoittaisi tutkivansa tai olevansa kiinnostunut tällaisten älykoneiden kehittämisestä!

Mainokset

From → oppiva kone, tekoäly

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: