Skip to content

Olen nyt 63 v ja siirryn eläkkeelle – oikeastaan vastoin omaa tahtoa.

syyskuu 14, 2014

Olen nyt 63 v ja siirryn eläkkeelle – oikeastaan vastoin omaa tahtoa. Olen ollut nyt noin 2,5 v työttömänä.

Kun Tieto potki minut pois lokakuussa 2011, olin lopullisesti menettänyt puheyhteyden kaikki muihin kuin pariin lähimpään esimieheeni, tai eihän sellaista puheyhteyttä koskaan oikeastaan edes ollut ja silloin Tiedon organisaatio oli niin syvä ja hajallaan, että en koskaan päässyt edes keskustelemaan niiden kanssa jotka noita päätöksiä todella tekivät.

Edustin silloin ja edustan edelleen pientä ryhmää, joka perustellusti uskoo liiketoiminnan oliomallilähtöiseen sovelluskehitykseen. Tämä näkemyksen taustalla on hyvin vahvat teoreettiset argumentit ja riittävästi kokemuksia menetelmän toimivuudesta. Kun Grady Booch 90-luvun alkuvuosina ennusti, että 5 vuoden kuluttua ei enää järjestetä oliokonferensseja, hän oli oikeassa, mutta hän arveli, että oliomenetelmistä olisi tässä ajassa tullut valtavirtaa. Ei tullut!

Miksi kävi niin kuin kävi? Edelleenkin tuo oliometodologia oikein totutettuna on täysin ylivoimainen. Oliomallinnuksen abstraktisuus osoittautui huomattavasi vaikeammaksi keskimäärin ihmisille kuin mitä olimme olettaneet. Kun sitten menetelmää ei saatu laajasti jalkautettua, niin olio-osaaminen alkoi nopeasti ja maailmanlaajuisesti rapautua jo 90-luvun lopulla. Tänään koko asiasta on suurella osalla IT-ihmisiä täysin vääriä mielikuvia. Ajatellaan, että kyseessä on syvät periytyvyysketjut ja singleton. Todellisuudessa keskeisimmät asiat ovat olioiden verkosto ja kapselointi. Avaintekijä oliomallien kohdalla on luoda liiketoiminnan oliomalliin (käytännössä luokkamallin) olioitetut tapahtumat, joiden avulla toimintaa voidaan toiminta voidaan delegoida ja se saadaan ajallisesti paremmin haltuun. (kts: terveydenhuollon oliomalli: )

Prosessin kannalta on taas elintärkeää aloittaa liiketoiminnan abstraktin laatiminen tyhjältä pöydältä. Sen jälkeen sen versioiden toteutuksen tulee alkaa viimeistään 3 viikkoa mallinnuksen aloituksesta.

Olioiden käytölle pahin karhunpalvelus oli Gang of Four:n kirja Design Patterns . Tämä oli täynnä huipputeknistä ohjelmointikikkailua, joka ei auttanut sovellussuunnittelua ollenkaan.

Seuraava takaisku – koko IT-alalle – oli ilmaisena ajettu softa. Vielä 1990-luvun alussa ohjelmoijille maksettiin (osaavasta) työnteosta kunnollista palkkaa, joka vastasi työn vaativuutta ja asiakkaat ostivat ohjelmat. Silloin kääntäjätkin maksoivat ( esim. COBOL-kääntäjä ja viimeisenä Smalltalk IDE). Sitten tuli Java, jonka tulkkia alettiin jakaa selainten osana ilmaiseksi. Nykyään esim. hyvin kehittyneet ja monimutkaiset sovelluskehitysympäristöt kuten Eclipsen saa täysin ilmaiseksi. Tähänkin on käytetty kymmeniä tuhansia työtunteja. Kukahan tämän työn on maksanut? Ohjelmistoja ei voi myydä, ne täytyy antaa ( vrt. mobiili sovellustarjonta). Ohjelmoijien työstä maksettavat korvaukset ovat pudonneet ainakin 15 v ja samalla osaamis- ja taitovaatimukset ovat kasvaneet hurjasti. Kohta vakavaa ohjelmointityötä voi tehdä vain miljonäärit tai upporikkaiden mesenaattien suojissa ( vrt Gaudi ). Tämän seuraukset näkyvät tänään kaikkialla. Pelit jaetaan pitkälti ilmaisina samoin mobiililaitteiden sovellukset. Tämä seurauksena esim. puhelimeen tarvitaan suurehko määrä osittaisia ohjelmia, joiden välillä on onneton integraatio tai ei lainkaan. Toiseksi suurin osa näistä on huonosti suunniteltuja. En näe tälle kehitykselle mitään loppua tai edes käännettä valitettavasti.

Olen edelleenkin innokas opettamaan nuoria tai vähän vanhempia tekijöitä oliomenetelmin saloihin. Minulle ei vaan ole tarjoutunut tilaisuutta tehdä tätä.

Mainokset

From → Uncategorized

4 kommenttia
  1. Hei!

    Ei ihme, ett olet työtön. Tunkkaisen ajatusmallisi saa jäädäkin eläkkeelle.
    Maailma on takuulla parempi ilmaisten ohjelmistojen vuoksi kuin ilman niitä.

    • Jukka Tamminen permalink

      Niinpä! Toivottavasti Sinä olet miljonääri, joka voi elellä hyvin omaisuuden turvin, kun automaatio ja älykoneet vievät työt keskiluokalta. Kun tuotteista EI makseta niin työstä ei voi maksaa palkka ja köyhät ( siis alle 1 milj. € omistavat ) kärsivät. Suomessa ei oikein voi elää Viron palkalla saatikka sitten Intian vastaavalla 🙂

      Olisi kiva jos uskaltaisi esiintyä omalla nimellä foobar.fi !

  2. Mikäli haluaa tutustua ilmaisiin ohjelmointityökaluihin ja avoimeen lähdekoodiin, suosittelen tulemaan mukaan tapahtumiin ja keskustelemaan Internet-foorumeille.

    Esimerkiksi Python-ohjemoijat ovat suomessa aika aktiivisia:

    http://python.fi/

    Säännöllisiä tapaamisia Helsingissä: http://www.meetup.com/HelPy-meetups/

    Tuleva Suomen konferessi: fi.pycon.org

    Kokemus on aina tervetullutta yhteisössä. Toisin kuin kaupallisissa ohjelmistoympyröissä, emme halua sulkea ketään pois ja osallistuminen on avointa ja ilmaista.

    Muita ohjelmointiaiheisia meetuppeja Helsingistä: http://www.meetup.com/find/?allMeetups=false&keywords=helsinki&radius=5&userFreeform=helsinki&gcResults=Helsinki%2C+Finland%3AFI%3AUusimaa%3AHelsinki%3AHelsinki%3Anull%3Anull%3A60.17332440000001%3A24.941024800000037&sort=default

  3. Jukka Tamminen permalink

    Kiitos vaan kutsusta. Olenkin kerran osallistunut Python- ryhmän miitiin. Olen ihan vähän kokeillut Pythonia ja sen Smalltalk-maisuus viehättää minua. ( varsinkin olioiden myöhäinen sidonta). Kiinnostukseni on sovelluskokonaisuuden 3-kerroksinen toteutus – ei niinkään käyttöliittymien kikat tai kielen idiomit. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: